IBD:tä sairastava työssä

Jos yrityksenne työntekijä on kertonut, että hänellä on joko haavainen koliitti tai Crohnin tauti (käytetään myös yhteisnimitystä tulehduksellinen suolistosairaus, IBD), saatat pohtia, millaisesta sairaudesta on kysymys ja kuinka se vaikuttaa ko. henkilön työhön ja häneen itseensä.

Sairauden ymmärtäminen on ensimmäinen askel sen varmistamiseksi, että osaat tukea työntekijää ja tarjota hänelle parhaat mahdolliset työskentelyolosuhteet.

Tämän osion lukeminen auttaa sinua ymmärtämään:

• Mikä on tulehduksellinen suolistosairaus
• Kuinka sairaus saattaa vaikuttaa työntekijään
• Kuinka haavaista koliittia tai Crohnin tautia sairastavan on mahdollista, toisinaan vain pienin muutoksin, työskennellä menestyksekkäästi ja oman osaamisensa mukaisesti
• Mitä voit tehdä auttaaksesi ja kuinka voitte toimia yhdessä

Useimmat tulehduksellista suolistosairautta sairastavat viettävät tuotteliasta elämää ja pystyvät työskentemään täysipäiväisesti. Kuten muidenkin pitkäaikaissairauksien yhteydessä, voi kuitenkin olla hyvin hyödyllistä ymmärtää sairautta ja tehdä joitakin terveyden kannalta tärkeitä muutoksia.

Mikä on tulehduksellinen suolistosairaus?

Tulehduksellinen suolistosairaus (IBD) on termi, jolla kuvataan kroonista (pitkäaikaista) ruoansulatuskanavan tulehdusta.

Nämä sairaudet ovat elinikäisiä ja tulehdus voi pahentua tai parantua ennakoimattomasti. Monilla tulehduksellista suolistosairautta sairastavilla on pitkiä jaksoja, jolloin heillä on vain vähän tai ei lainkaan oireita.

Mitkä ovat tulehduksellisen suolistosairauden oireita?

Tulehduksellista suolistosairautta sairastavat eivät ole jatkuvasti huonovointisia. Useimmilla ihmisillä on remissio- eli oireettomia jaksoja, jolloin he voivat suhteellisen hyvin. Niiden välillä on pahenemisjaksoja, jolloin terveydentila heikkenee. Pahenemisvaiheen oireisiin kuuluvat:

• Vatsakivut
• Tarve päästä nopeasti ja/tai usein vessaan
• Ripuli (joskus veriulosteet)
• Uupumus
• Pahoinvointi ja oksentelu
• Ruokahaluttomuus
• Laihtuminen

Sen sijaan tämä sairaus ei ole…

• sama kuin ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS)
• tarttuva.

Miten sairautta hoidetaan?

Tulehduksellinen suolistosairaus on krooninen (pitkäaikainen) sairaus, mikä tarkoittaa, että se vaatii jatkuvaa hoitoa. Jos hoitoa käytetään lääkärin määräyksen mukaan, useimmat lääkkeet auttavat pitämään pahenemisvaiheet hallinnassa, jotta sairastunut voi elää normaalia elämää.

Tietysti kaikilla lääkkeillä on haittavaikutusten riski ja henkilö voi kärsiä:

• Merkittävästä lihomisesta
• ”Kuukasvoisuudesta”
• Aknesta
• Mielialan muutoksista (euforiasta depressioon)
• Päänsärystä
• Pahoinvoinnista
• Flunssan kaltaisista oireista
• Suurentuneesta infektioriskistä (vilustumiset ja flunssat)

Vaikuttaako tulehduksellinen suolistosairaus työntekijämme työkykyyn?

Valtaosa sairastuneista voi työskennellä täyspäiväisesti. Tutkimukset viittaavat siihen, että tulehduksellista suolistosairautta sairastavat pitävät työssäkäyntiä ja työstä suoriutumista erittäin tärkeänä. Yli puolet tutkituista kertoi tekevänsä työssä kaikkensa, jotta pystyvät korvaamaan sairaudesta johtuvat ongelmat, esim. poissaolot. Hyvinvoivilla henkilöillä työn tuottavuuspisteet olivat paremmat kuin terveellä väestöllä.

Kuinka voin tukea työntekijäämme?

Tulehduksellisen suolistosairauden ja sen vaikutuksen ymmärtäminen sekä tilanteesta keskusteleminen auttaa sekä sinua että työntekijäänne löytämään parhaat keinot päästä asiassa eteenpäin.

Jos työntekijä kokee saavansa tukea ja ymmärrystä, hän suhtautuu todennäköisesti työssäkäyntiin myönteisesti ja tuntee vastuuta työstään ja työtovereistaan.

Seuraavista asioista saattaa olla apua:

• Helppo pääsy WC-tiloihin: Tulehduksellista suolistosairautta sairastavien pitää usein päästä nopeasti vessaan ilman suurempia ennakkovaroituksia. Työpisteen järjestäminen lähelle WC-tiloja voi todella auttaa. Ihmiset ovat ymmärrettävästi huolissaan hajuista ja äänistä, jotka voivat olla kiusallisia. Näistä murehtiminen on usein merkitsevä stressin aihe
• Kunnolliset WC-tilat: Työpaikan vessojen yksityisyys ja ilmanvaihto ovat usein puutteellisia. Tällaisissa tapauksissa pääsy erilliseen omaan tilaan, kuten invavessaan, voi lievittää kiusaantuneisuutta
• Joustavat työjärjestelyt: Jos mahdollista, joustava työaika tarkoittaa sitä, että työntekijä voi tehdä lyhyempää työpäivää silloin, kun hän voi huonommin, ja korvata menetetyn ajan, kun kunto taas kohenee. Joskus se, että työpaikalle voi saapua myöhemmin, saattaa auttaa edellyttäen, että menetetyn työajan voi tehdä takaisin. Jotkut työnantajat sallivat ylityöt, jotka voi tarvittaessa pitää myöhemmin vapaana
• Kannustava sosiaalinen työympäristö: Tiimin jäsenet tai työtoverit, jotka tukevat toisiaan, voivat parantaa tuottavuutta ja yhteishenkeä. Nämä tekijät eivät tietenkään liity vain tulehdukselliseen suolistosairauteen mutta ne liittyvät hyvään johtamistapaan ja ovat hyviä keinoja houkutella työntekijöitä yritykseen ja pitää sitoutuneet työntekijät yrityksessä
• Lääkäri- ja sairaalakäynnit: Työstä poissaolon (joka ei ole osa lakisääteistä lomaa) salliminen näissä tapauksissa on tärkeää
• Työn tavoitteiden säätäminen siten, että niissä huomioidaan sairauspoissaolojen tai sairaudesta johtuvan uupumuksen vaikutus
• Etätyöskentelyn mahdollisuus: Mahdollisuus tehdä etätyötä kotoa käsin voi vähentää väsymystä ja auttaa työntekijää tuntemaan, että hänestä huolehditaan – erityisesti silloin, kun vointi on huonompi.